perjantai 3. huhtikuuta 2015

Vatsataudin kourissa

@Cais
Lauantaina illasta tunsin jo hieman vilunväreitä lähtiessäni ulos Pubcrawliin. Ajattelin niiden olevan vaan tilapäisiä ja johtuvan syystä tuntematon. Pubcrawl sujui loistavasti ! Itse pidin joukkueemme ruodussa, olinhan ainut jolle ei iloliemi tänään maistunut. Joukkueita oli yhteensä kolme ja jokaisella joukkueella oli kapteeni joka kommunikoi joukkueen suoriutumista tarkkailevan tuomarin kanssa. Tarkoituksena oli suorittaa hauskoja/hulluja/tyhmiä tehtäviä ja ennen jokaista tekemistä tuomari sekä joukkueen kapteeni kävivät keskustelun kuinka paljon saamme pisteitä kustakin tekemisestä ja tehtävästä. Kuten arvata saattaa tehtävien suorittaminen oli rankkaa ja ahkeralla joukkueella oli jano. Baareista joukkueet saivat ilmaisia juomia ja joukkueen mukana matkasi reilu kymmenen litraa sangriaa. Toriaukeilla suoritettuja yhteislauluja, vaatekappaleiden hankkimista tuntemattomilta, kiipeämisellä hankittu parvekkeella kuivumassa olleen lakanan kaappaaminen, vastustajajoukkueelta varastaminen... Olihan näitä!

Sunnuntaina herätessä olo oli sairas. Palellutti ja heikotti kovasti kera ihanien vatsanväänteiden. Olenko todella tulossa kipeäski uudelleen? Sunnuntaipäivä menikin sitten sängyssä iltaan asti. Illasta oli tiedossa Portugalin ja Serbian maajoukkueiden kohtaaminen Valon Areenalla, Estádio da Luzilla. Mukaan oli lähdössä puolalainen Alex, unkarilainen Péter ja Tiia Suomesta. Pitkään pohdin ja punnitsin menenkö vai en. Olo parani juuri ennen ottelua ja päätin täten lähteä katsomaan salliiko olo siellä olon vai ei.

Kohti Valon Areenaa
Katedraalille kuten fanit tätä stadioinia kutsuvat oli saapunut väkeä sankoin joukoin, reilu 58 000 katsojaa. Stadioinille sisäänpääsy sujui nopeasti ja mutkitta, poistuminen olikin sitten hitaampaa ja vaikeampaa. Meininki oli hyvä ja kannustuslaulut raikasivat kiitettävästi läpi ottelun. Odotin entistä suurempaa hurmosta ja meteliä tuosta massasta, mutta eipä tuo vastustajakaan kummoinen ollut.. Itse kamppailu oli tasaista pomputtelua. Portugalilla oli tahtipuikko ensimmäisen puoliajan ja Serbia pääsi kamppailuun paremmin mukaan toisella puolikkaalla. Peli päättyi lopulta Portugalin 2-1 voittoon Serbiasta. 


The Cathedral


Resultado final 2-1
Pelin aikana vatsakipu yltyi ja lämpökin taisi nousta. Kotiin päästyä olo oli kuollut ja vatsatauti oli ottanut hallinnan miehestä. Maanantaina olisi ollut edessä toisen harkkapaikan ensimmäinen päivä. Enpä päässyt ensimmäisenä päivänä harkkaan, enkä myöskään muutamana seuraavana. Päivät sekä yöt meni valvoessa karmivan vatsakivun ja vatsanväänteiden vuoksi. Maanantaina Mira tarjoutui tuomaan harkasta tullessaan lääkkeitä apteekista, itse en nimittäin olisi sinne millään kyennyt.

Tiistaina oli pakko jo lähteä paikalliseen arvauskeskukseen etsimään lääkäriä. Terveyskeskus sijaitsee lähes naapurissa onnekseni. Lopulta oman vuoroni tullessa vastaanottotiskille saan yllättäin kuulla että lääkärit eivät vastaanota potilaita tänään, tämäpä mielenkiintoista. Vastaanottovirkailija antoi vaihtoehdot, yliopistolliseen sairaalaan jonottamaan 4-5 tunniksi tai huomenna aamulla uudestaan terveyskeskukseen. Päädyimme vaihtoehtoon B eli tulen takaisin keskiviikko aamuna. Tiistaiyö oli jälleen vatsakipujen hallitsema. Vatsakrampit lamaannuttivat "totaalisesti", mikään asento ei tuntunut hellittävän valtaisaa kipua. Nukutuista minuuteista ei ole aavistustakaan, parisenkymmentä ehkä?

Keskiviikko aamuna terveyskeskukseen mennessäni pääsin suoraan vastaanottotiskille. Ikuisuushan siinä meni kaikkien tietojen syöttämisessä koneelle, yhteinen kieli olisi helpottanut kummasti. No ei aikaakaan kun lääkärin kutsu kävi odotustilan kaiuttimista, "Kent...Kent Nistom....Nystroooom". Vartija tuli minua valmiiksi vastaan, toivotti huomenet ja päästi minut sisään käytävälle jota reunusti tusina vastaanottohuoneita. Vartija saattoi minut ystävällisesti oikean lääkärin ovelle. 


Lääkäri ei osannut varmaa diagnoosia minusta antaa, ruokamyrkytys tai vatsatauti ilmeisesti. Lontoota lekuri osasi hyvin kehnosti. Korvaansa kääntäen hän kuunteli tarkkaavaisena ja pyrki saamaan selkoa vaivoistani. Määräsi lääkkeitä ja kehotti syömään yksinkertaista ruokaa sekä juomaan Coca Colaa. Kyllä, KOKISTA !! Itsekin tätä kolaa ihmettelin, mutta tutkimuksia tästä etsiessäni löysin kuinka Coca Colan happamuus on lähellä vatsahappojen happamuutta ja tätä kautta helpottaa oloa. Kokis avaa tehokkaasti suolitukoksia, hävittää vatsataudin, rauhoittaa sekä parantaa. Lääkäri kertoi lääkäreiden suosittelevan tätä ensimmäisenä hoitokeinona sen turvallisuuden ja alhaisen hinnan vuoksi. Sovimme että jos oireet jatkuvat yhtä pahoina niin perjantaina hakeudun sairaalaan lisätutkimuksia varten.

Uskallan väittää että enemmän on tunteja kertynyt nenää puuteroidessa kuin nukkuessa. Harmitti todella jättää ensimmäiset päivät välistä. Omaksi onnekseni torstai ja perjantai olivat harkkapaikasta vapaita pääsiäisen vuoksi. Keskiviikko päivä oli voinnin kannalta jo huomattavasti parempi. Kävimme iltapäivästä rannalla kääntymässä ja nauttimassa tuosta uskomattomasta säästä. Mittari näytti varjossa +29 ja hikoilin kuin kylmästä jääkaapista helteeseen kannettu maitotölkki.

Praia de Paco de Arcos, +29
Rannalta kotiin palatessa Marco katsoi minua ja tokaisi: "taidat valmistaa meille tänään illalliseksi herkullisen tomaattikeiton!"... Kyllä aurinko sai minut "punastumaan", huolimatta aurinkorasvasta!


Torstaina nukuin pitkään ja vietin päivän suurimmaksi osaksi kotona. Vointi oli torstaina entistä parempi ja energiataso lähes normaalilla tasolla. Iltapäivästä hollantilainen Nikkie fyssariystävä pyysi minua kanssaan nauttimaan säästä läheiselle Martim Monizin suurelle aukiolle. Aurinko paahtoi kuumana ja lounge-tyyppinen livemusiikki soi aukion lukuisten ravintoloiden keskellä. Useamman tunnin istumisen jälkeen päätimme lähteä kapuamaan kohti Senhora do Monten näköalatasannetta. Matkan varrella useita pienempiä ja kauniita näköalatasanteita. Kuljimme kukkulalle hieman omaa reittiämme, vain sen vuoksi että näkisimme myös enemmän katuja joita turistina et välttämättä muuten kulje. Kadut olivat hyvin kapeita ja jyrkkiä. Haju näillä kaduilla oli ajoittain sietämätön, kärpästen ja muiden itikoiden vuoksi suu oli pidettävävä tiukasti supussa.

Lissabon on rakennettu seitsemälle kukkulalle ja jokaiselle kukkulalle on rakennettu yksi tai useampi näköalatasanne. Kyseinen näköalatasanne on rakennettu yhdelle korkeimmista. Maisemat ja näkyvyys tältä edellä mainitulta kukkulalta ovat kaupungin parhaita. Näet lähes koko kaupungin ja pystyt helposti tunnistamaan kaupunginosat niiden maamerkkien sekä erityispiirteiden perusteella.

Miradouro da Senhora do Monte
Katutaidetta Martim Monizissa

Pääsiäisen vuoksi pitkä viikonloppu edessä ja varmasti paljon aktiviteettia myös, jos vointi sen vain sallii. Viikonlopun ja uuden harkkapaikan meiningeistä raapustan seuraavassa kirjoituksessa.


Feliz Páscoa - Hyvää pääsiäistä,
   Kent

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Stay tuned